IP, IPR, rahoitus – mistä on kysymys?

Mistä oikeastaan puhutaan, kun puhutaan aineettomasta pääomasta ja aineettomasta omaisuudesta?

Aineeton omaisuus (Intellectual Property, IP) syntyy, kun aineetonta pääomaa käytetään luovalla tavalla. Esimerkkejä IP-omaisuudesta ovat keksinnöt, luovan työn tulokset, nimet, tunnukset, taiteelliset teokset, tietokannat, erilaiset dokumentit, jne. Aineeton pääoma ja aineeton omaisuus ovat yrityksen arvonluonnin keskeinen perusta ja saman aineettoman elementin ilmentymiä.

Aineettoman omaisuuden suojaaminen

Yrityksen kehittämä IP on arvokasta ja sen suojaaminen on usein järkevää ja kannattavaa. Muodolliset IP-suojaukset (Intellectual Property Rights, IPR), kuten patentti, hyödyllisyysmalli, tavaramerkki ja mallisuoja ovat omaisuutta, jota voidaan käyttää omassa toiminnassa lisensoida kolmansille tai myydä. Myös toiminimi, verkkotunnukset ja muut liiketoiminnassa käytettävät suojaukset ovat osa toimivan yrityksen IPR-portfoliota. Tärkein ei-rekisteröitävä IPR-oikeus on tekijänoikeus ja sen läheisoikeudet.

IP:n suojaamista voidaan toteuttaa myös ilman kalliita ja vaativia prosesseja vaihtoehtoisilla suojaustavoilla. Speed-to-market, complexity ja bundling ovat yleisiä menetelmiä muodollisen suojaamisen sijaan. Paras lopputulos syntyy usein erilaisia suojaustapoja (tai suojaamatta jättämisiä) yhdistelemällä. Päätökset pitää kuitenkin aina perustaa tietoon ja ymmärrykseen, sekä liiketoiminnalliseen suunnitteluun.

Aineettoman omaisuuden johtaminen

Yrityksen aineetonta pääomaa (IA/IC), luovaa, aineetonta omaisuutta (IP) sekä IPR-suojauksia tulee johtaa tehokkaasti. Siihen tarvitaan ymmärrystä ja osaamista, sekä hyviä työkaluja ja menetelmiä. Johtamisen työkaluna IP-strategia (tai IP-toimintasuunnitelma) kytkeytyy yrityksen strategiaan ja liiketoimintasuunnitelmaan tukien niiden toteuttamista. IP-strategia määrittää mitä ja miten yritys toimii aineettoman pääoman ja IP:n kehittämisessä, tunnistamisessa, suojauksessa ja hyödyntämisessä.

Rahoitusratkaisut

Miten rahoitus suunnitellaan?

Yrityksen arki pyörii laskutuksen ja kassavirran varassa, mutta kasvun, kehityksen ja riskienhallinnan hetket vaativat usein erillistä rahoitusta. Ja tietysti rahoista tarvitaan myös silloin, kun yritystoimintaa ollaan vasta käynnistämässä, ratkaisua kehittämässä ja markkinoita avaamassa. Rahoitusta tarvitaan siis silloin, kun tilanne on normaalista poikkeava, ja oikeiden ratkaisujen löytäminen edellyttää harkintaa, huolellista valmistelua ja raakaa työtä.

Rahoitusratkaisut tarkoittavat kokonaisuutta, jossa kokonaisvaltaisesti tarkastellaan, arvioidaan ja määritellään mihin rahoitusta tarvitaan, millä instrumenteilla se toteutetaan, miten maksuerät ajoitetaan ja miten rahoittaja vakuutetaan asiasta. Hyvin suunniteltu rahoitus varmistaa, että yritys pystyy toteuttamaan hankkeensa ilman kassakriisejä ja että toiminta on myös rahoittajille uskottava, läpinäkyvä ja realistinen.
Miksi rahoituksen suunnittelu ja hankkeen onnistunut läpivienti on vaativaa?

• Rahoitustilanne on poikkeus yrityksen normaalista arjesta – siihen pitää suhtautua strategisena päätöksenä
• Oikea rahoitusmalli vähentää riskejä ja varmistaa liiketoiminnan hallitun etenemisen
• Rahoittajalle tulee esittää selkeä, perusteltu ja realistinen toteutussuunnitelma
• Hyvin rakennettu kokonaisuus nopeuttaa päätöksiä ja nostaa myönteisen rahoituspäätöksen todennäköisyyttä
• Hankesuunnitelma vaatii huolellisuutta – sen laatiminen ei ole rutiinitehtävä vaan vie aikaa ja edellyttää taustatyötä ja ymmärrystä rahoituskriteereistä ja -ehdoista.
• Ammattilaisen tuki vähentää viivästyksiä ja virheitä, jotka vaikuttavat rahoituksen saamiseen

Intellisys auttaa yrityksiä rakentamaan selkeän, perustellun ja toteuttamiskelpoisen rahoitussuunnitelman ja hakemaan sen perusteella rahoitusta tukemaan yrityksen kehitystä ja kasvua.

Yleisimmät rahoituslähteet Suomessa

• Joukkorahoitus – osake‑ ja lainapohjaiset mallit
• Julkiset rahoittajat – Business Finland, Elinvoimakeskukset, Maaseuturahastot, alueelliset kehittämistuet
• Pankit ja lainainstrumentit – Tuotekehityslainat, investointi‑ ja käyttöpääomalainat, Finnveran takaukset
• Pääomasijoittajat – venture capital ‑rahastot ja kasvurahastot
• Business‑enkelit – varhaisen vaiheen rahoitus ja osaaminen
• Apurahat ja säätiöt – erityisesti tutkimus‑ ja kehityshankkeisiin
• Hankerahoitus – esimerkiksi EU:n rakennerahastot ja alueelliset kehittämishankkeet
• Seed‑ ja pre‑seed‑rahoitus – varhaisen vaiheen kasvuyrityksille